keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Pimeän hetkiä

Hämärässä huoneessa tuoksu, ihosi tuoksu. Kuiskaus, missä olet, olen tässä, aivan lähelläsi. Vaatteiden kahinaa. Silmät tottuvat hämärään, näen sinun hahmosi. Aistin hymysi. Tunnen pehmeät huulesi huulillani. Hiljaisuus. Kahden ihmisen kohtaaminen pimeässä. Kaksi lämpöä kohtaa toisensa. Hehkuvaa lämpöä. Polttavaa lämpöä. Pidä minusta kiinni. Älä päästä koskaan irti. Paina pääsi rinnoilleni. Kosketusta odottaville rinnoilleni. Ei sanoja, niitä ei tarvita. Sormenpäät koskettavat toisiaan. Silmäripset poskia. Tule ihan lähelle, tule kiinni minuun. Anna rakkauttasi hellyyttä kaipaavaan ruumiiseeni. Pidä minusta kiinni nämä muutamat pimeän hetket. Salaa muilta. Minun on pian palattava arkeeni. Palattava voimia kuluttavaan elämääni. Varoen irrotan otteeni, kuin viimeisen kerran. Pystynkö koskaan tulemaan takaisin. Hämärä on muuttunut pimeydeksi, silti näen sinut. Tuoksusi jää minuun. Huuliesi kosketus tuntuu huulillani. En haluaisi irrota sinusta, en lähteä luotasi. Katson vielä sinua. Halauksesi antaa minulle voimaa palata sinne minne en haluaisi. Ehkä vielä joskus kohtaamme. Ehkä joskus...


1 kommentti:

  1. Salainen hetki arjen keskellä. Joskus ainoa tapa jaksaa arkea.

    VastaaPoista

Kiitos kävijälle kommentista