tiistai 30. toukokuuta 2017

Hiljaisuus on läsnäoloa

Hiljaisuus on läsnäoloa

Katson häntä silmiin ja mietin, ajatteleeko hän samoin. Paljaat vartalomme ovat kosketuksissa toisiinsa, emmekä sano sanaakaan. Vain katselemme toisiamme. Huoneen ulkopuolelta kuuluu maantien kohinaa, autojen suhahdus niiden ajaessa ikkunan ohi. Hänen tummat silmänsä tuntuvat katsovan kaukaisuuteen, silti uppoan niihin kuin hukkuva. Tämä outo hiljaisuus tuntuu kertovan tuhansia sanoja, enemmän kuin yksikään sanottu sana pystyy kertomaan.

Muistan ensimmäisen kerran kun hänet tapasin. Näin hänet jo kaukaa ja silti en nähnyt. Tunsin outoa vetovoimaa, vaikka hänessä ei ollut mitään erityisen kiinnostavaa. Aivan tavallinen mies, tavallisessa työssään, työhaalareissaan. Hän oli kuin magneetti, joka veti puoleensa. En tiedä näkikö hän minut samalla tavalla. Luulen kuitenkin näin olleen.

Uppoan yhä syvemmälle hänen silmiinsä, hänkin tuntuu olevan läsnä enemmän kuin muutama sekunti sitten. Hän katsoo minua, todella katsoo, on lähempänä kuin koskaan ennen. Sanoja ei tarvita. Tämä syvä hiljaisuus yhdistää meitä enemmän kuin mitkään sanat, tai kosketukset.

Irtaudumme toistemme silmistä samalla kun hän vetää minua lähemmäksi itseään. Hänellä on lämmin vartalo, melkein kuuma. Hengitämme toistemme ihoa, hiljaa ja varovasti, aivan kuin kosketus voisi rikkoa tämän hiljaisen läsnäolon syvyyden.

Tuon ensitapaamisen jälkeen emme useinkaan puhuneet, hän teki työtään ja minä olin paikalla vain jonkin sattuman vuoksi. Silloin minulla oli mies, joka puhui kaiken aikaa, sanomatta mitään järkevää, kuuntelematta mitä toisella oli sanottavanaan. Välillä katseemme kohtasivat, jokainen katse upposi kuin veitsenkärki minuun. Ja minun mieheni vain puhui, ei nähnyt mitä ympärillä tapahtui, ei huomannut noita veitsenteräviä viiltoja, joita me kaksi teimme toisillemme.

Viiltoja, joita teemme vieläkin toisillemme. Kipinöiviä, kuumia hiljaisuuden viiltoja. Hiljaista läsnäoloa, joka on enemmän kuin mikään muu maailmassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kävijälle kommentista